torstai 13. marraskuuta 2014

Ihminen osaa aavistaa oman kuolemansa

Näin tokaisi yksi kaverini minulle. Ja se on totta. Rakkaan elämä alkoi olla biletystä ja kovaa menoa sen jälkeen, kun hän täytti 25 vuotta. Yksi ilta istuimme sohvalla, hän otti minua kädestä ja sanoi: "Tiedätkö sä miksi mä käyttäydyn näin? Mulla on kriisi, mä täytin just 25. Musta tuntuu, että mä en oo saanu vielä kokee ja elää ja että mä kuolen kohta." Ei kehdannut edes katsoa silmiin, kun sanoi sen. Mitä minä sanoin? Että älä puhu hassuja, sulla on aikaa olla täällä vielä monta vuotta, sä oot niin nuori.

Rakas ei ehtinyt täyttää 26 vuotta, kun joutuin lähtemään luotamme pois. Ja nyt minä pelkään omaa kuolemaani. Rakkaan kuoleman jälkeen on tullut tarve viipottaa sinne ja tänne, kokea asioita. Olla pysähtymättä paikalleen, koska joka päivä voi olla se viimeinen. Pelkään, etten tule täyttämään 30 vuotta, vaikka ennen se oli itsestään selvyys, ei nyt. Ehkä minun täytyy juosta, jottei Kuolema saa kiinni? Aavistanko oman kuolemani ja siksi käyttäydyn näin?

Rakas sanoi minulle unessa, ettei minun aikani ole vielä. Yritän luottaa siihen, mutta pelottaa se silti, että joutuu lapsensa jättämään yksin.

3 kommenttia:

  1. Hei tulin lukemaan nyt vaihteeksi sinun blogiasi. Kovin syvissä vesissä tuntuu nyt menevän. Toivottavasti muistat antaa aikaa itselle antaa niiden kaikkien mylläävien tuntemuksien tulla ja mennä. Ne kuuluvat prosessiin. Pelko on ihan ymmärrettävää ja ajatus oman kuoleman kohtaamisesta pistää tekemään välillä paniikinomaisesti asioita. Uskon kuitenkin tuohon mitä sanot, että jokainen tietää lähestyvän kuolemansa.

    Äitini aavisteli tulevan onnettomuuden aikanaan, mutta sai varoituksen siirtyä pois. Mieheni sanoi minulle myös vähän samaloilla sanoilla ennnen kuolemaansa, että sinä elät monta vuotta minun jälkeeni. Hän ei tuossa vaiheessa ollut saanut daignoosia, tunsi tietysti huonoa oloa.

    Kuolema tulee kun on tullakseen, ei sitä kannata juosta karkuun. Hyvä on tehdä tärkeitä asioita tiedostaen, että näin minä haluan.

    Kaikkea hyvää kaikesta huolimatta tähän pimeään Marraskuuhun.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Parannemaan päin ollaan taas menossa. Joulu ahdistaa, mutta onneksi on lähiviikoille järjestänyt itselle mielekästä menoa. :)

    VastaaPoista
  3. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista